Rihards Zeps
← Kaikki työt

Tapaus I · Palvelumuotoilu & UX-tutkimus · ryhmäprojekti

Täällä – paikallinen kestävyys luettavissa yhdellä silmäyksellä.

Lahden lapsiperheet halusivat tukea kestäviä paikallisia yrityksiä, mutta eivät pystyneet erottamaan, mihin luottaa. Neljäntoista viikon aikana rakensimme konseptipalvelun viisitasoisen hymynaama-asteikon ympärille – tietoinen siirtymä pois prosenttiluvuista – jonka sidosryhmät pystyivät kommunikoimaan ilman tulkintatarvetta.

Täällä homepage with 'All You Can Find In Taalla' over a Finnish lake landscape
Kuva 01 – Lopullinen Täällä-etusivu Adobe XD:ssä, kahden iteraatiokierroksen jälkeen.
Rooli
Yhteissuunnittelija · tutkimus, prototypointi, testaus, visuaalinen identiteetti
Tiimi
Ellen Hartman · Sara Teräsvuori · Lila Vasara · Rihards Zeps
Konteksti
LAB-ammattikorkeakoulu · Käyttäjäkeskeinen suunnittelustudio · MAKE-hanke (EU Interreg / Päijät-Häme rahoitus)
Aikajana
Syyskuu – joulukuu 2024 · 14 viikkoa
Kohderyhmä
Lahden lapsiperheet
Työkalut
Adobe XD (kevyellä interaktiivisella koodauksella) · Squarespace (v1-prototyyppi) · Miro · Google Forms
Menetelmät
Puolistrukturoidut haastattelut · kysely · persoonat · matka-, tarina- ja sidosryhmäkartoitus · benchmarking · HMW · DVF-priorisointi · käytettävyystestaus
Tutkitut viitekehykset
ESRS / CSRD · Good On You -arviointijärjestelmä · Salpakierron alueelliset vertailut

Toimeksianto

Toimeksianto tuli MAKE-hankkeelta – EU-rahoitteinen alueellinen hanke Päijät-Hämeessä, joka työskentelee yritysten kiertotalousratkaisujen parissa. Kohderyhmä oli tarkka: lahtelaiset lapsiperheet, ihmiset joiden ostotottumukset pitäisivät parhaiten pieniä paikallisia yrityksiä hengissä.

Studion ensimmäiset viikot käytettiin näiden perheiden ymmärtämiseen heidän omilla ehdoillaan – ei abstraktina yleisönä, vaan ihmisinä joiden tiistai-illan ruokakauppapäätökset muokkaavat sitä, miltä kaupunki näyttää viiden vuoden kuluttua.

Löytämämme ongelma

Kaksi löydöstä haastatteluista ja kyselystä yhdistyivät projektin ytimeen:

User needs research showing three sliders: recycling instructions, sustainability understanding, knowledge of local businesses
Kolme käyttäjätarvetta, jotka nousivat kyselystä, asteikolla EI–KYLLÄ.

Yhdessä nämä uudelleenmäärittelivät projektin. Lopputuote ei ollut luettelo; se oli luottamusmekanismi. Jotain, joka pystyi tiivistämään rehellisen kestävyysväitteen muotoon, johon asukkaat voivat reagoida sekunneissa – samalla kuitenkin perustellen sen niille, jotka haluavat kaivella syvemmälle.

Tutkimus

Taustatutkimus jakautui kahteen polkuun: käyttäjien ymmärtämiseen ja olemassa olevien arviointijärjestelmien ymmärtämiseen.

Käyttäjätutkimus

Puolistrukturoidut haastattelut paikallisten vanhempien kanssa muodostivat laadullisen selkärangan. Yhdistimme tämän kyselyyn niille asukkaille, jotka eivät voineet osallistua haastatteluun. Raakadatasta rakensimme kolme persoonaa, jotka edustivat vaihtelevaa sitoutumista kestävyyteen ja eri elämäntyyleihin – tärkeää, koska sitoutuneimmalle käyttäjälle suunnittelu olisi ohittanut ne ihmiset, joista toimeksianto oikeasti oli.

Kartoitimme käyttäytymistä kolmella tavalla:

Vertailuanalyysi

Kaksi olemassa olevaa palvelua ankkuroi vertailun: Good On You, globaali muodin kestävyysarviointi-alusta, ja Salpakierto, Lahden alueellinen jätehuoltopalvelu. Good On You antoi idean siitä, että arviointi voi olla sekä yksinkertainen pinnalta että yksityiskohtainen tarkemmin tarkasteltaessa. Salpakierto toi mukaan alueellisen kontekstin – monikielinen sisältö, kartta-edellä-käyttöliittymä ja muistutus, ettei toisteta jo katettua.

Standardit

Tutkimme European Sustainability Reporting Standardit (ESRS) -standardeja – osa EU:n yritysten kestävyysraportointidirektiiviä – ankkuroidaksemme arviointidimensiomme johonkin puolustettavaan. ESRS:n ympäristö-, sosiaaliset ja hallintotapaa koskevat pilarit muotoilivat mitä arviomme yrittäisi mitata ja mitä ei.

Miten voisimme

Tutkimuksesta kehystimme suunnittelutilan joukoksi Miten-voisimme-kysymyksiä. Kaksi kantoi suurimman painon:

Miten voisimme tarjota perheille luotettavaa tietoa tuotteiden kestävyydestä?
Miten voisimme auttaa paikallisia yrityksiä näkymään asiakkaille paremmin? Kaksi kysymystä, jotka ankkuroivat kaikki myöhemmät päätökset

Molempiin oli vastattava samalla artefaktilla. Palvelu, joka olisi auttanut kuluttajia auttamatta yrityksiä, olisi näännyttänyt tarjontapuolen; sellainen joka olisi auttanut yrityksiä auttamatta kuluttajia, olisi ollut vain yksi luettelo lisää.

Ensimmäinen prototyyppi

Ensimmäinen prototyyppi rakennettiin Squarespacessa – nopeasti, karkeasti, tarkoituksellisen matalaresoluutioisena. Sen tehtävänä oli antaa meille jotain fyysistä, johon viitata kun keskustelimme layoutista, hierarkiasta ja sävystä. Ominaisuuslista kiteytyi tässä vaiheessa:

Aika ja työkalut pakottivat karsimaan. Keskityimme etusivun hierarkiaan, arviointijärjestelmään ja karttanäkymään – kolmeen pintaan, joihin ensikertalainen koskisi ensimmäisten kolmenkymmenen sekunnin aikana.

Arvioinnin suunnittelu – ja sen uudelleenajattelu

Tämä on se projektin osa, josta olen ylpein, koska mitä toimitimme, ei ollut sitä millä aloitimme.

v1 – prosenttipohjainen

Ensimmäinen arviointijärjestelmä käytti prosentteja. Se oli tarkka, puolustettava, se kartoittui siististi ESRS-tyylin pisteytykseen. Luulimme olevamme rehellisiä. Testaus sanoi toista:

v2 – viisitasoinen hymynaama-asteikko

Käännyimme viisitasoiseen asteikkoon, joka rakentui kasvojen ympärille, ankkuroituneena nimenomaisesti Good On Youn ennakkotapaukseen käyttää pientä, silmäykseltä luettavaa merkkiä. Viisi tasoa:

Behind the smile – five-level rating legend from Excellent to Poor
Kuva 02 – Lopullinen arviointiselite. Kullakin kasvolla on kirjallinen kuvaus kontekstia varten.
Early sketches of the five-level smiley face scale, exploring expressions and weights
Kuva 03 – Varhaiset luonnokset, jotka tutkivat, miten kasvojen tulisi istua asteikolla.

Päätös ei ollut vain esteettinen. Hymynaama-asteikko ratkaisi kolme ongelmaa kerralla:

Kullekin kasvolle on kirjoitettu lyhyt kuvaus ("Kestävyydessä loistava yritys, jolla on huipputason ympäristö- ja yhteisövaikutus") niille, jotka haluavat kontekstin arvioinnin takaa.

Kolme arviointidimensiota

Hymynaama-asteikon alla istuu kolme mitattua dimensiota – otettu ESRS:stä mutta tiivistetty kieleen, jota ei-asiantuntija voi lukea:

Three rating dimensions: Community, Pollution, Waste Reduction with explanatory text
Kuva 04 – Kolme dimensiota, jotka ruokkivat kokonaisarviota, kukin laajennettavissa yksityiskohtia varten.

Jokaisella dimensiolla on oma sivunsa "Lisää"-toiminnolla niille käyttäjille, jotka haluavat metodologian. Kokonaishymy on pinta; erittely on yhden napsautuksen päässä.

Adobe XD -prototyyppi

Toinen prototyyppi rakennettiin uudelleen Adobe XD:ssä kevyellä koodauksella aitoa interaktiivisuutta varten – toimiva navigointijärjestelmä, esiteltävissä oleva haku ja hover-tilat arviointielementeissä. Useita näyttöjä nousi ydintapinnoiksi:

Welcome to Täällä page with introduction and illustrated characters
Tervetuloa-sivu – asettaa tehtävän ja sävyn ennen kuin käyttäjä saavuttaa luettelon.
Three pillar cards: Sustainability, Trust, Community
Kolmen pilarin lohko – orientoi ensikertalaiset siihen mitä Täällä todella tekee.
Map view of Lahti with sustainable stores marked and smiley rating panel
Karttanäkymä – kaupat sijoitettu Lahden kartalle hymynaama-arvioineen näkyvissä.
Transparency Matters editorial section
Toimitukselliset osiot – tukevat arviointia tarinoilla, jotka tekevät viitekehyksestä asutun tuntuisen.

Testaus ja mikä muuttui

Testasimme kahdella ryhmällä: projektin ulkopuoliset luokkatoverit jotka tulivat kylmiltään, sekä muiden osastojen opiskelijat jotka olivat toimeksiantoa lähempänä, mutta eivät kuuluneet tiimiin. Opetushenkilökunta stressitestasi viimeisen kierroksen.

Kolme ongelmaa nousi esiin johdonmukaisesti:

Korjaukset:

Tulokset

↓
Kognitiivinen kuormitus
arviointipäätöstä kohden
+1
Sidosryhmille
kommunikoitava merkki
3→1
Dimensiot ratkaistu
yhdeksi kasvoksi

Lopullinen konseptipalvelu esiteltiin MAKE:lle joulukuussa 2024. Se osa johon olen kiinnittynein, ei ollut etusivu eikä karttanäkymä – se oli arviointiselite. Se on artefakti joka selvisi käännöksestä asukkaiden ja yritysten välillä, meidän ja kenen tahansa välillä joka voisi poimia projektin seuraavaksi.

Reflektointi

Mikä toimi

Arviointiviitekehyksen kohtelu ensiluokkaisena toimitustulemana, ei käyttöliittymän yksityiskohtana. Suurin osa oppimisestamme kerääntyi tuohon artefaktiin. Prosenttitarkkuudesta viiteen luokan asteikkoon leikkaaminen tuntui hetkellisesti tappiolta ja oli itse asiassa voitto – vähemmän dimensioita, rehellisempi abstraktio.

Mitä tekisin toisin

Testaa arviointia yritysten omistajien kanssa aikaisemmin. Testasimme asukkailla kolmannesta viikosta lähtien, mutta emme saaneet yritysten omistajia reagoimaan viitekehykseen vasta paljon myöhemmin. Heidän palautteensa oli vaikuttavinta ja vaikeinta sisällyttää kun se viimein tuli.

Mitä testaisin seuraavaksi

Selviääkö arviointimalli käännöksestä kulttuurikontekstien välillä. "Kestävä" tarkoittaa eri asioita Lahdessa verrattuna vaikkapa Riikaan tai Dubliniin. Metodologiasivu kantaa syvyyden, mutta selviääkö silmäykseltä luettava hymynaama kulttuurienvälisestä siirrosta menettämättä rehellisyyttään? Avoin kysymys jatkotutkimuksen arvoinen, sellainen joka kiinnostaisi mitä tahansa organisaatiota joka työskentelee kiertotalouspalveluiden parissa yhden alueen ulkopuolella.

Mitä tämä opetti minulle

Että kestävyyden kommunikointi on pohjimmiltaan informaatiomuotoiluongelma. Tiede on helppo osa. Vaikea osa on tiivistää monimutkainen, kiistanalainen väite muotoon joka selviää kolmen sekunnin silmäyksestä menettämättä merkitystään. Jokainen projekti jonka parissa olen siitä lähtien työskennellyt, on palannut tuohon oppituntiin.